Aiemmassa postauksessa jo mainitsinkin falafelin, tuon tuhdin pikaruoan, jota myytiin hotellin nurkan takana olevassa katukeittiössä, mutta hotellin respassa ei sitä tiedetty. Eipä falafelia mainittu toimittajan infopaketissakaan, vaikka siitä löytyi kiitettävä kokoelma ravintoloita, kahviloita ja ”fika” -paikkoja. ”Fika” on jotain niin ruotsalaista, että ihmettelen jos se ei tartu korviin jo ensimmäisenä Ruotsissa vierailupäivänä. Ehkä sen voisi kääntää kahvitteluksi. Kahvia tai teetä ja jotain syötävää – pullaa tai suolapalaa – ilmestyi eteen kun ”fikattiin”.
Falafelista en olisi tiennyt ellen olisi jutellut paikallisten kanssa. Falafel on must Malmössä. Niin minulle vakuutettiin useammasta suusta. Se ei ole varsinaista ruotsalaista perinneruokaa, vaan maahanmuuttajien mukana tullut ruokalaji, jota löytyy niin katukeittiöstä kuin ravintoloistakin.
Kävinpä siis kokeilemassa. Katukeittiö löytyi puiston kupeesta Regementsgatanilta.
Taisin jossain Malmö-postauksessani mainita hinnoista sen, että olivat ällistyttävän edullisia. Esimerkiksi Burger Kingissä kokonainen kala-ateria maksoi 39 kruunua eli 3,80 euroa. Falafelini hinta oli 35 kruunua.
Lounaskin irtosi useimmissa paikoissa alle kympillä.