Petri J. Kososen romaani Yli Pitkänsillan vie meidät kahden aikakauden Helsinkiin, sen vaiheisiin ja myllerryksiin monille tutuilla seuduilla ja paikoissa, jotka osin ovat yhä olemassa. Helsingissä kulkiessa paikkoja ja katuja on mielenkiintoista tarkastella romaanin tapahtumien valossa.
Yli Pitkänsillan kulkee kahdella aikajanalla. Toinen huhtikuun loppupuolella 1948, toinen takaumana toimiva ajanjakso vuosina 1918–1922. Päähenkilö on amerikansuomalainen Jack Laine, entinen Jaakko Laine, jonka traumatisoivia kokemuksia Suomen itsenäistymisen ajoilta kuvataan takaumassa. Vuoden 1948 tapahtumissa hän palaa kotiseuduilleen etsimään perhettään, joka jäi Helsinkiin, kun Jaakko itse joutui lähtemään maanpakoon. Niinpä menneisyys astuu Jaakon eteen väistämätttä. Vaikka lukija ymmärtää, että kyse on fiktiosta, samalla tarjolla on kunnon historiapläjäys.
Pääosin romaanin tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin, mutta välillä piipahdetaan muuallakin, kuten Tampereen seudulla, USA:ssa, Kanadassa ja Ranskassa. Koska kuitenkin suurimmalta osin liikutaan Helsingissä, listaan tämän Yli Pitkänsillan teoksen blogissani Suomi/Helsinki -vinkkeihin.
Yli Pitkänsillan – paljon taustatyötä
Kirjassa on valtavasti historiallisia tapahtumia, enkä voi olla pohtimatta sitä taustatyön määrää, mikä tällaisen teoksen aikaansaamiseen on tarvittu. En osaa ottaa kantaa historiallisiin yksityiskohtiin sen enempää kuin mitä hatarat kouluopinnot, ja sen jälkeen satunnaiset historiaopinnot antavat myöten.
Pariin otteeseen ajattelin saavani kirjoittajan kiinni epätäsmällisyydestä, kuten esimerkiksi siinä kohtaa, kun Jack luki ”Iltasanomia” vuonna 1948. Sivistyin itsekin, sillä Päivälehden museo (nykyään Merkki) kertoo, että Ilta-Sanomien ensimmäinen numero ilmestyi 29.2.1932. Lehti raportoi tuolloin Mäntsälän kapinasta.
Toinen mielenkiintoinen tieto tuli lausahduksesta, jossa liikuttiin Kampin torin reunalla.
”Saat nähdä Helsingistä sen puolen, mitä turistioppaat eivät yleensä esittele.”
Ajatella, Helsinki Oppaat ry on perustettu vuonna 1947. Enpä tuotakaan tiennyt, vaikka olen pitkään toiminut matkailun parissa.
Kirjan lopussa on 1900-luvun alun Helsingin slangisanasto. Hyvä lisä.
Petri J. Kosonen: Yli Pitkänsillan (Lector Kustannus Oy, 2024) / Alkuperäinen kuva: Sakari Pälsi, 1930
Muita kirjavinkkejä alueittain löytyy sivulta Matkalukemista.
Tämä kuulostaakin kiinnostavalta. Pari kirjaa on lukulistalla edellä, mutta ehkäpä niiden jälkeen…