Tällaisia keksintöjä lisää! Ruokahävikistä puhutaan paljon, mutta tämä ei ehkä ole varsinaista ruokahävikkiä, sillä omenavauvat eivät ole ehtineet lautaselle asti. Ne kasvavat puussa ja hylätään puun alle tai jäteastioihin, jotta lajitoverit voisivat kasvaa pulleaposkisiksi yksilöiksi. Kyse on siis raakileharvennuksesta. ”Keskikesällä noukimme noin kolmasosan raakileista antamaan tilaa muiden kasvulle”, ahvenanmaalaisen Öfvergårdsin omenatilan yrittäjä Anna Alm kertoo….
Avainsana: ruoka
Falafelia Malmössä
Aiemmassa postauksessa jo mainitsinkin falafelin, tuon tuhdin pikaruoan, jota myytiin hotellin nurkan takana olevassa katukeittiössä, mutta hotellin respassa ei sitä tiedetty. Eipä falafelia mainittu toimittajan infopaketissakaan, vaikka siitä löytyi kiitettävä kokoelma ravintoloita, kahviloita ja ”fika” -paikkoja. ”Fika” on jotain niin ruotsalaista, että ihmettelen jos se ei tartu korviin jo ensimmäisenä Ruotsissa vierailupäivänä. Ehkä sen voisi…
Sirkkalassa – Tammelan Riihivalkama
Ruokatiedon viimeviikkoisen lehdistömatkan anteihin kuului käynti hyönteistilalla. Enpä ole aiemmin käynyt. Uuttera yrittäjäpariskunta Kirsi ja Jouko Siikonen on luopunut sikojen kasvattamisesta ja muuttanut sikalan sirkkalaksi. Työtä riittää jo senkin takia, että hyöteistalous on Suomessa uutta. Sirkat luokiteltiin elintarvikkeiksi vasta vajaa vuosi sitten. Siikosen hyönteistilalla sirkkoja asustaa munakennokodeissa kolmessa niitä varten rakennetussa huoneessa. Lämpötila kuin tämän…
Tuli syötyä Samua
Pakko psyykata itseään tämän snack-tarjottimen edessä. Toisaalta onhan sitä tullut syötyä mitä kummallisempia ruokia maailmalla matkatessa. Kaikensaksiset äyriäiset käyvät herkuista. Libanonissa meze-pöydässä vasikan selkäydin sulahti vatsaan, kun luulin sitä majoneesiksi. Samassa meze-pöydässä tuli syötyä epähuomiossa vasikanaivoja. Varmaan koiraakin joskus Kiinassa. Mitä kaikkea muuta. Marsuista minua varoitettiin ennen Ecuadorin matkaa. Pidättäydyin. Mutta kyllä oli kauheaa nähdä…
Näitä syödään Ecuadorissa
Riisiä ja kanaa. Kanaa ja riisiä. Maissia eri muodoissa. Se on perusruokaa Ecuadorissa. Popcornia kaikissa väleissä, jopa lounaalla alkupalaksi. Munia kaksin kappalein heti aamutuimaan. Tässä joitakin ruokia. Päivitän lisää kun löydän kuvia. Muutaman päivän Quitossa kävelyn jälkeen alkoi kuvottamaan rasvakeitinten haju. Se tulvahti jokaisesta ravintolasta ja katukeittiöstä. Kanaa aamiaiseksi Monet näyttivät syövän aamiaiseksi kanaa, mikä…
Marsu hyppäsi jääkaapista – jalka poikki
Tästä en kyllä selviä! Marsua lounaaksi. Valmistaudun Etelä-Amerikan matkaan ja eilen iltalukemisena oli Olympian matkatoimistosta saamani kirja ”Olympian Latinalainen Amerikka”, jonka tekijöinä Irmeli Repo ja Harri Markkula. Sivulla 14 kerrotaan, että Perussa marsuja on kasvatettu ruokapöydän herkuksi jo 5000 vuotta. Meillä taas on ollut marsuja lemmikkeinä. Ensin Elvis – miestäni aina tilaisuuden tullen purrut vanhapoika, rodultaan…
Äksyt Ämmät piirakka edellä Eurooppaan
Matkalla Ruunaan koskille bussiin pöllähti Äksy Ämmä Minna ja Puukarin Pysäkin Anni. He esittelivät kumpikin oman firmansa matkailupalveluja, ja Pohjois-Karjalassa kun ollaan, pitivät huolen siitä, ettemme joudu kytjöttämään nälissämme. Vaikka olimme vastikään nauttineet Kolilla lounasta, herkullista ruisleivän tuoksua ei voinut vastustaa. Leipä oli Puukarin Pysäkin omasta juuresta leivottua ja ah niin hyvää. Karjalanpiirakoista saimme kuuulla Annilta…
Ruokaa läheltä ja kaukaa
Metsästä marjat. Pellosta perunat, kurkut ja muut. Liha mistä lie. Pari possuakin röhkii takapihalla. Varmaan tästä kaikesta syntyy työtä, joka valtaa päivät. Rantojen ruoppaaminen on toissijaista, niin mielellään kuin turisti pulahtaisikin pihapiirin rantaan. Aamiaispöydästä pongaan Pirkka-juustoa ja monenmoista suomalaista. Majatalon pyörittäjä, Julia, Marian tytär kuulemma käy Suomen puolella kaupassa. Mutta saamme lähiruokaakin. Ne hillot! Makua, marjoja, mehukkuutta….
Pulpo-kaupunki / Matkalla Santiago de Compostelaan
Melideä (noin 50 kilometriä Santiagosta) kutsutaan pulpo-kaupungiksi. Yritin selvittää onko sillä virallinen pulpo-status, mutta todennäköisesti kyse on samasta kuin Suomessa; jotkut kaupungit vain ottavat tonttukaupungin tai muun vastaavan tittelin itselleen. Pulperiassa pulpot pilkotaan näyttävästi. Seurana punaviiniä, paikallinen viini tarjoillaan savimukista.
Jouluruokaa jo syyskuussa – Espinal / Matkalla Santiago de Compostelaan
Lentokoneessa matkalla Helsingistä Biarritziin unelmoin Pyreneiden asukista, joka sanoisi minulle, että voin nukkua hänen tiluksillaan niin kauan kuin nukuttaa. Toki korvausta vastaan, budjettiini sopivaan 30 euron yöhintaan. Kummallista kyllä, löysin sellaisen paikan Espinalista, pienestä 1200 asukkaan kylästä. Sänky pyhiinvaeltajien makuuhuoneessa ja toimiva nettiyhteys. Pistin toimiston pystyyn ja viivyn muutaman päivän tai viikon. Nukun ja teen…
Varallo – aitiopaikka italialaiseen elämään
Pohjois-Italiassa Alppien juurella olevassa Varallon pikkukaupungissa ei kaiu suomen kieli, eikä juuri muutkaan kielet kuin italia. Turisteja on ympäri vuoden, mutta etupäässä italialaisia. ”Monet ulkomaalaiset käyvät Sacro Montessa, mutta muuten Varallo ei ole vielä saavuttanut tunnettuutta maailmalla”, kertoo kaupungin turistitoimistossa työskentelevä Paola. Sacro Monte di Varallo on ylhäällä vuoren rinteellä oleva pyhäkköalue, yksi Unescon maailmanperintökohteista….
Kyökin kautta illalliselle loistohotelliin – Espanja, perillä Santiago de Compostelassa
Hostel de los Reyes Catolicos on hostel-nimestään huolimatta viiden tähden hotelli, jonka huonehinnat ovat 230 euron luokkaa. Alun perin hotelli on ollut pyhiinvaeltajien sairaala. Perinnettä se haluaa kunnioittaa tarjoamalla kymmenelle Santiago de Compostelaan saapuvalle pyhiinvaeltajalle aterian. Joka päivä on tarjolla aamiainen, lounas tai päivällinen. Aterialle haluavan tulee näyttää pyhiinvaellustodistuksensa, jonka saa kun on kävellyt sata…
Pulperia Ezquiel, puolimatkan krouvi – Espanja, matkalla Santiago de Compostelaan
Santiago de Compostelaan johtavan pyhiinvaellusreitin viimeistä sataa kilometriä kutsutaan pyhiinvaeltajien keskuudessa turistireitiksi. Nimitys johtuu siitä, että reitin viimeisellä osuudella kulkee ylivoimaisesti eniten vaeltajia, joskus jopa ruuhkaksi asti. Läheskään kaikki eivät ole matkalla uskonnollisista syistä. Osa on kuntoilemassa tai kulttuurimatkalla tai muuten vain nauttimassa kauniista maisemista. Turistireitillä kohtaavat niin Ranskan puolelta yli Pyreneiden 750 kilometriä kulkeneet…